Kun menimme hakemaan hevosia, tuli koko lauma kokeilemaan josko taskuissa olisi herkkuja. Oli vaikea pidätellä kavereita tulemasta syliin:)
Välkky ja Bethany, ja Biskup ja Laura
Maastossa oli yllättävän paljon lunta, ja kaikille taisi tulla matkan aikana hieman kylmä (paitsi hevosille), kun taivalsimme läpi syksyisen maiseman. Reitin varrella oli tehty avohakkuuta, ja ohjaajammekin yllättyi maisemien muuttumisesta. Jouduimme jonkin aikaa etsiskelemään sopivaa reittiä hakkuuaukean yli, ja maasto oli paikoin aika vaikeakulkuinen lätäkköineen, kuoppineen ja kantoineen. Issikat osasivat kyllä kiitettävästi etsiä jalansijat, eivätkä kavahtaneet edes suuria tukkipinoja ja metsätyökoneita jotka olivat ilmestyneet tutun reitin varrelle.
Valmiina lähtöön! Laura ja Biskup, Inka ja Ronja, Milla ja Vidur ja Bethany ja Välkky.
Ennen kuin saavuimme hakkuuaukealle.
Radanviertä oli hyvä töltätä ja laukata - kylmä keli sai puhtia hevosiin, ja ensimmäinen laukkapätkä oli vauhdikkainta menoa mitä muistan saaneeni!
Lunta oli jo paikoitellen maan peitoksi asti.
Kylmyydestä huolimatta reissu oli jälleen kerran ihana, ja palasimme tyytyväisinä tallille. Varpaat jäässä toivoimme kyllä että itselle olisi tullut edes puoliksi niin lämmin kuin karvaisille ratsuillemme.
Ronja näyttää esimerkkiä hikisestä hummasta:
Herkkuja kaipailtiin reissun jälkeen kovasti, mutta heiniin oli tyytyminen!
Kiitos mukana olleille ihanasta lauantai-retkestä!
T:Inka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti