Ensimmäinen yhteydenotto tuli heti parin päivän sisällä 10-vuotiaasta kenttää kilpailleesta, noin 160 säkäisestä, helppo A:n tasoisesta trakehnerruunasta. Soittelin omistajan kanssa ja kävinkin ruunaa kokeilemassa. Oikein mukava ja selväpäinen kaveri, hieman ruosteessa (niinkuin minäkin...) irtopalan poiston aiheuttaman sairasloman jäljiltä. Omistaja vaikutti todella mukavalta, hinta opiskelijabudjettiin sopivalta ja kulkuyhteydetkin olivat kunnossa vaikka matka hieman pitkä.
Testattava numero yksi, vanha kuva oriajoilta Latviasta
Kaksi yhteydenottoa koskivat nuorempia ja raaempia tapauksia, 4-vuotiasta fwb-tammaa ja 5-vuotiasta sh-tammaa. Päätin kuitenkin passata nämä edellämainitun ruunan vuoksi - jostain oli lähdettävä karsimaan.
Kunnes lopulta tuli se käänteentekevä puhelu. 10 vuotias koulupuolen puoliverinen, sä'ältään yli 170cm. Vuosi sitten kotiutunut Suomeen, ulkomailla startattu jopa Pyhää Yrjöä, Suomessa aloitellaan kilpailua vaativalla. Toimii myös vikellyshevosena, kertoo luonteesta aika paljon. Kertahintana tallipaikan hinnasta laskettu päiväkohtainen maksu - vaikkakin hinta on korkeampi kuin edellisellä ruunalla, ei tämän tasoista hevosta mistään halvemmalla saa! Sijainti lisäksi mitä mahtavin, Niihaman ratsastuskeskus, johon kulkee bussit mainiosti ympäri vuoden, 6,5 kilometrin matkan taittaa myös parissakymmenessä minuutissa pyörällä ja puitteet ovat Suomen parhaimmistoa.
Vielä oli toki edessä koeratsastus, joka löisi viimeisen naulan arkkuun - toimiiko yhteistyö vai ei, onko hevonen sitä mitä luvattu, tuleeko omistajien kanssa toimeen... Jännityksellä lähdin kokeilemaan - tajusin, etten ole noin osaavalla hevosella muistaakseni aiemmin edes ratsastanut. Pelkäsin ettei hevonen toimisi hieman ruosteisen istuntani alla ollenkaan. Mutta turhaan. Hevonen oli oikein mukava ja toimiva, muistutti ratsastettavuudeltaan kovasti edellistä hevostani joten tunsin oloni satulassa alusta saakka hyvin kotoisaksi. Omistajat ovat mukavia ja puitteet mitä mahtavimmat. Hinnassa on vielä pientä sovittelua budjettiin, varsinkin kun syksyllä taas opiskelut alkaa, mutta se onnistuu jättämällä turhat tuhlailut pois.
Testattava numero kaksi ja nyttemmin se vuokrahevonen. Kuva kaapattu videolta.
Viimeinen yhteydenotto tuli itseasiassa edellisen postauksen ansiosta. Vaikka siinäkin oli todella mukavan oloinen hevonen tarjolla, olin jo vietyä naista - ylläolevan kuvan Kunkkua tulen ratsastamaan tästä lähin kolmesti viikossa!
Joten te, jotka joudutte opiskelujen vuoksi hevosistanne luopumaan, älkää lannistuko. Luopuminen tarkoittaa myös uusia mahdollisuuksia. Uudet tallipiirit, hevos- ja ihmistuttavuudet tuovat uusia ja erilaisia kokemuksia. En olisi todellakaan uskonut että löydän näin osaavaa hevosta kohtuuhintaan näin keskeisellä sijainnilla upein puittein. Se vaati unelmia ja halua toteuttaa ne. Muistakaa hyödyntää niin virallisia medioita kuin puskaradioitakin aktiivisesti. Ilman kylvöä ei tule satoakaan - kliseistä mutta harvinaisen totta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti