Viisi piffiläistä, Johanna, Nelli, Laura, Janette ja Anni, matkasivat pimeänä torstai-iltana kokeilutunnille kohti Viitaniemen ratsutilaa. Heti perille päästyämme harmittelimme pimeyttä - olisi ollut mahtavaa nähdä maat ja mannut, joista ratsastuksenopettajakin kertoi. Heillä on kuulemma isoja peltoja, hienot maastot ja mahdollisuus hypätä maastoesteitäkin. Ratsastuksenopettaja kertoi innokkaasti tallista ja sen hevosista, ja meille kävi ilmi, että moni tallin hevosista on nykyinen tai entinen kilpakenttäratsu.
Viitaniemessä oli pilttuut, joita enää harvemmin talleilla näkee. Ratkaisu oli kuitenkin varsin toimiva, ja hevosetkin vaikuttivat asumuksiinsa varsin tyytyväisiltä.
Tunnin alkua odottelemassa, Laura ilman hevosta, taka-alalla Johanna ja Polle, oikealla Anni ja Kulkuri.
Hevoset olivat leppoisia, varmoja ja kilttejä. Tokikaan ne eivät ilmaiseksi antaneet mitään, vaan ihan toden teolla pääsivät sekä ratsastaja että hevonenkin töihin. Tunnin piti olla estetunti, mutta väärinkäsitysten vuoksi opettaja oli varautunut koulutuntiin, ja tehnyt hevosvalinnatkin sen mukaan. Menimme sitten kuitenkin puomi- ja kavalettitehtäviä. Opettaja oli ihanan herskyvä ja huumorintajuinen, naurua ei tunnilta puuttunut. Hän kuulemma aina innostuu tuntienpidossa, ja mekin saimme tästä osamme - ratsastusta kertyikin reilun tunnin verran. Oli ihanan rentoa, ja saimme paneutua tehtäviin rauhassa, kun yleensä tuntuu, että tuntien lopettamiseen on kauhea kiire. Nyt ei ollut mitään kiirettä, vaan ratsastimme rauhassa loppuun asti niin, että jokainen ehti tehdä tehtävät onnistuneesti.
Vaikka aluksi ehkä vähän harmittikin, kun ei päästy hyppäämään, olivat lopulta kaikki tuntilaiset tyytyväisiä ja yksimielisiä siitä, että puomi- ja kavalettitehtävät olivat juuri sopivia ja hyvää harjoitusta. Vauhtiakaan ei tunnilta puuttunut. Pienemmät esteet mahdollistivat monimutkaisemmat tehtävät ja toisaalta pystyi myös enemmän keskittymään itse tehtävän suorittamiseen ja ratsastamiseen, kuin että olisi miettinyt jatkuvasti edessä olevaa estettä. Allekirjoittanut ainakin tuntuu itsenäisesti ratsastaessa luistavan monimutkaisemmista tehtäväsarjoista, jolloin jään liian helposti hinkkaamaan yhtä asiaa miljoona kertaa, jolloin lopulta sekä hevosella että ratsastajalla menee hermot.
Anni ja Kulkuri Janette ja Dage
Laura ja Roope Nelli ja Late
Vaikka Viitaniemi sijaitseekin vähän kauempana (reilut 30 km Tampereelta), se näkyy tuntien hinnassa, sillä tuntihinnat ovat hyvin sopivia opiskelijakukkaroon. Kimppakyydeillä matkakin sujuu viihtyisästi, nopeasti ja halvalla. Suosittelisin paikkaa erityisesti sellaisille ratsastajille, jotka haluavat ratsastustunneistaan rentoa otetta ja hauskuutta - Viitaniemessä ei turhaa nipoteta ja voin taata, että jokainen ratsastaja poistuu tunneilta hymyssä suin!
Viitaniemessä oli myös muutakin kuin hevosterapiaa tarjolla. Kissoja ja koiria siellä on kuulemma myös, niitä emme nähneet, mutta Piffin porukka oli aivan ihastunut navetan asukeihin. Kuviakin tuntui olevan lopulta enemmän lehmistä kuin hevosista!
"Oli kiva reissu, tunti onnistunut ja mukava tunnelma tallilla, lehmineen päivineen." -Laura
Piffille on suunnitteilla myös mahdollisesti oma vakiotunti Viitaniemeen, ole yhteydessä mikäli olet kiinnostunut! Innostuimme myös maastoesteistä ja maastoilusta, ehkä Viitaniemeen olisi kiva järjestää vaikkapa keväämmällä tai kesällä maastoreissuja, miksei viikonlopun kestävän maastoesteleirinkin, jos se vaan tallille sopii.
Terkuin,
Anni
