Lähdimme jälleen neljän hengen porukalla kohti Tuulensillan tallia lauantaina aamupäivällä. Sää ei olisi voinut olla hienompi, mutta yksi jos toinenkin valitti vaatteiden valinnan vaikeutta: auringossa kun tulee heti hiki, mutta varjossa tuuli tuntuu silti viileältä.

Fúsía-tamma

Laittelimme hevoset kuntoon pihalla auringon paisteessa, ja pääsimme reippaasti matkaan.

Kentällä valmiina lähtöön

Tämänkertainen reitti vei meitä lähinnä pieniä hiekkateitä pitkin, ja matkalle osui muutama hyvä loiva ylämäki, joissa saimme nauttia laukan vauhdista. Myös pitkiä tölttipätkiä oli paljon, ja hiekka pöllysi. Kenelläkään ei tainnut vaatevaikeuksista huolimatta tulla kylmä matkan aikana!

Hevosetkin tunsivat kevätauringon paahteen, ja olivat reissun lopuksi pesun tarpeessa. Sen jälkeen maittoi myös piehtarointi tarhassa!

Anne ja Välkky

Me ihastelimme ja rapsuttelimme vielä hetken pihapiirin ystävällisiä lampaita ennen kotimatkalle lähtöä.

Lammas piti etenkin korvan takaa rapsuttamisesta, rapsuttajana Inka

Niina ja Sanni

Reissu oli kaikin puolin onnistunut ja sää ei olisi voinut olla enää upeampi! Kiitos kaikille mukana olleille!

terv. Inka

Mikä olisikaan parempi tapa viettää aurinkoista perjantai-iltapäivää
kuin lähteä maastoon leppoisilla islanninhevosilla! Perjantain
maastolle lähdettiin neljän piffiläisen voimin.

Tallille saavuttuamme meille jaettiin hevoset. Kaikille meistä
Tuulensillan talli ja jokin tallin hevosista oli jo aiemmilta
maastokerroilta tuttu, mutta tällä kertaa jokainen sai eri hepan alleen kuin viimeksi. Vaihtelu virkistää!

Pauli ja Biskup, Jetta ja Bolla, Marianna ja Ronja, Linda ja Hrói

Haimme hepat laitsalta ja laitoimme ne kuntoon puomilla. Samalla
nautimme hyvin kauniista ja lämpimästä säästä. Ilman takkia pärjäsi
paremmin kuin hyvin!

Maastoretkeen kuului mukavaa samoilua metsäisillä hiekkateillä. Saimme
nauttia pehmeästä tölttäilystä ja vauhdikkaista laukkapätkistä - ja
jonon viimeisenä tulevat saivat lisäksi nauttia etummaisten
nostattamasta pöllyävästä hiekasta! Kaikkien kohdalla maasto sujui
oikein mallikkaasti ja hevoset olivat mukavan reippaita sekä sopivan
innokkaita.

Parin tunnin maaston jälkeen oli taas aika palata tallille. Hepat
olivat saaneet hyvin hien pintaan, joten suurimmat hiet huuhdeltiin
pois.

Bolla pesulla

Kun hepat oltiin hoidettu ja varusteet palautettu paikoilleen, olikin
jo aika lähteä kotimatkalle. Tiivistetysti sanoen oli oikein ihanaa
nauttia niin piffiläisten kuin hevostenkin seurasta - ja kaunis ilma
kruunasi koko retken!

Terv. Jetta

Keskiviikkona 2.4 suuntasimme neljän Piffiläisen voimin kokeilemaan simulaattorihevosta. Kukaan meistä ei oikein tiennyt mitä odottaa, mutta sehän näissä kokeiluissa parasta onkin :)

Tavelassa meitä odotti satulahuoneen kokoisessa tilassa rauhallisen oloinen ratsu. Robottihevonen oli varustettu painetta mittaavilla sensoreilla satulan alta selästä, pohkeiden kohdalta kyljistä, sekä ohjien kiinnistyskohdasta suusta. Oppimiskokemusta täydensivät istuntaa edestä ja sivulta kuvaavat kamerat sekä näyttö joka välitti sensoreiden tiedot istunnasta. Tarkennuksena vielä että vaikka laite mittaa hienosti ratsastajan kehonhallinnan ja apujen käytön tasaisuutta se EI mahdollista "istunnalla ratsastamista". Robottihevonen ymmärtää siis pidätteet pelkästään ohjalla, ei istunnalla ja vatsalihaksilla ratsastettuna.

Itse kokeilu kesti 20 minuttia ja koostui alun siirtymisten harjoittelusta, istunnan korjaamisesta sekä istuntatestistä, josta saimme myös kirjallisen palautteen.

Opetuksen hevoslähtöisyys oli sekä sen vahvuus että pieni heikkous. Oli hienoa ja tarkoituksenmukaista, että kaikki istunnan korjaukset sidottiin käytännön esimerkein hevosen liikkumiseen, eikä jätetty irralliseksi "istuntahifistelyksi". Opettaja kertoi tarkasti esimerkiksi kuinka istuntavirheen korjaaminen poistaa  ratsastajan huomaamattaan antavan pienen väistättävän avun ja auttaa näin hevosta kulkemaan suorana. Toisaalta kun kerrankin olisi ollut mahdollisuus keskittyä vain ja ainoastaan ratsastajaan, jäin kaipaamaan hieman syvällisempää opastusta ratsastajan kehon biomekaniikan huomioiden.

Vaikka kokeilun aikana tehtiinkin pikkutarkkoja korjauksia, tilanteen  ilmapiiri oli erittäin lämmin ja opettajasta välittyi vilpitön kiinnostus hevosten ja ratsastajien yhteisen arjen parantamiseen.

Itselleni hyödyllisintä kokeilussa juuri opettajan mahdollisuus päästä korjaamaan istuntaani ihan läheltä "hevosen" liikkuessa, sekä mahdollisuus tarkistaa kameroista vastaako oma mielikuvani ja tunteeni kehon asennosta oikeasti asentoa jossa ratsastan.

Saimme kaikki todella hyvää palautetta ja meiltä kysyttiin jopa onko meilla yhteinen valmentaja, johon mainittiin ettei muuta yhteistä tekijää kuin istumalihasten treenaus yliopistolla istuessa ;)
( Huomio Johanna, Elisa ja Aino! Kyllä me oltiin ihan oikeasti tosi hyviä! Ajattelin että opettaja yrittää olla mukava ja kannustava tai että hepan sensorit ei ole kovin herkkiä.. mutta kurkkasin hevosmessuilla että kyllä se maaginen punainen pallo poukkoili aika paljon monella kokeilijalla ;) )

Kotimatkan luppufiilistelyjen ja analysointien perusteella koko porukalle jäi kokeilusta hyvä fiilis ja ratsastajina kokeilu tuntui hyödyllisestä ja hauskalta toteuttaa edes kerran elämässä.

Kiinnostuneille vielä tiedoksi että simulaattori on pääsääntöisesti arkisin Tavelassa ja kiertää viikonloppuisinkevään aikana messuja, taphtumia sekä yksityisten järjestämiä kursseja. Tavelan Ratsastuskoulun lopettaessa simulaattori siirtyy Sappeen Ratsutilalle 24.5 alkaen. Lisätedot www.tavela.fi ja www.sappeenratsutila.fi .

Kiitos vielä tytöt osallistumisesta ja erityiskiitokset Ainolle kyydistä!

Punainen rusetti hännässä varoittaa ratsastamasta liian lähelle ;)

Perjantaina 14.3 Piffi nollasi kuluneen opiskeluviikon hyppytunnilla Niihamassa. 

Porukkamme sai hienosti vaikuttaa itse siihen minkä tyyppisen hevosen kukin ratsastaja sai tunnille. Omanlaisen hevosen saaminen tunnille oli todella tärkeää nimenomaan tällästä sekarymää ajatellen, missä hyppäämisestä on kaikilla hieman vaihtelevasti aikaa ja ylipäänsä hyppykokemusta eri määrät.

Tuntu sujui hyvin ratsukoiden osalta ja opettaja onnistui hienosti rakentamaan tunnista kaikille sopivan kokonaisuuden. Yhteisenä kokeiluna kerta oli erittäin onnistunut, mutta mikäli kaipaat enemmän ratsastusta vaativia tehtäviä, teknisyyttä ja korkeutta, kannattaa suunnata ennemmin viikkotunneille tai valmennuksiin.

Parasta tunnilla oli tietenkin yhteistyö tikittäjä-tyyppisen pienen hevosen kanssa, joka tunnin päätteeksi liikkui huomattavasti rennommin kuin alkuun ja toimi hienosti istunnalla :)

Kiitokset osallistuneille ja Hillalle järjjestämisestä!